Julkishallinnon avoin data

Reittiopas on Suomen tunnetuimpia nettibrändejä ja sivustolla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä päivässä. Kerrassaan oivallinen julkinen palvelu, jonka olemassaolo tuntuu niin itsestään selvältä, etteivät monet enää muista vuotta 2000, jolloinka silloinen YTV julkaisi verkossa ainoastaan pysäkkiaikatauluja tavanomaisina tulostamistarkoitukseen soveltuvina listauksina.

Tuolloin TKK:lla opiskelleet Roope Luhtala, Mika Vuorio ja Atte Saarela tuskastuivat siihen, kuinka huonosti yksittäisten reittien aikataululistaukset vastaavat sinänsä tavanomaiseen tarpeeseen selvittää nopein yhteys paikasta A paikkaan B käyttäen useampaa kuin yhtä aikataulujen mukaan kulkevaa julkista liikennevälinettä.

Luhtala, Vuorio ja Saarela ohjelmoivat sovelluksen, joka luki automaattisesti YTV:n verkkosivuilta aikataulutiedot tietokantaan, josta niitä voi sen jälkeen hakea ja yhdistellä eri reittien muodostamiseksi. Kun ohjelmoijat esittelivät Reittioppaan prototyyppiä YTV:lle, oli vastaanotto innostunut, mutta samaan hengenvetoon todettiin, ettei pysäkkiaikatauluja kannata nettisivuilta käydä raapimassa, kun sama data löytyy jo YTV:n tietokannoista.

Reittiopas ideaa lähdettiin kaupallistamaan, ideanikkarikolmikon yritys voitti YTV:n järjestelmän tarjouskilpailun reittioppaasta ja nykyisin palvelun toteutuksesta vastaa Logica. Reittiopas tarjoaa verkkopalveluna aikataulutietoa kaupunkilaisille, mutta sen lisäksi kaikki sama data ja paljon muutakin on saatavissa koneluettavassa muodossa avoimen rajapinnan kautta. Lukuisat toimijat hyödyntävät rajapintaa mm. mobiilisovelluksissa. Johtaja Mika Vuorio Logicasta kertoo että avoimuus ja helppo integroitavuus on aina ollut tärkeä osa Reittiopasta.

Jokainen hallinnon organisaatio tuottaa ja käyttää valtaisat määrät tietoa, joka on julkista aivan, kuten YTV:n aikataulut olivat julkisia jo vuonna 2000. Reittioppaan avoin rajapinta on kuitenkin vielä verrattain harvinainen poikkeus julkishallinnon datavarannoista puhuttaessa.

Digitaalisessa muodossa tietoa jaettaessa sen määrä ei vähene, eikä laatu heikkene, vaan pikemminkin päinvastoin. Tieto ei siis ole niukkuudesta kärsivä resurssi. Tämä on hyvin ymmärretty, eikä monikaan vastusta julkisin varoin tuotetun tiedon avoimempaa jakamista. Käytännössä useimmat organisaatiot jalostavasta omista tietokannoistaan verkkosivuja, julkaisuja, asiakirjoja ja dokumentteja, mutta eivät julkaise itse dataa. Miksi näin on?

Datalla tarkoitetaan tässä digitaalista raaka-ainetta, mitä voidaan koneellisesti muokata, hakea ja yhdistellä. Usein datan jakaminen koneluettavassa muodossa tuntuu unohtuvan ja jäävän lapsipuolen asemaan, kun huolehditaan siitä, että organisaatio täyttää tehtävänsä ja julkaisee tietoa ylipäätään jossain muodossa.

Olemme onnekkaita, että aikanaan ideanikkarikolmikko tekivät reittioppaan prototyypin, vaikka aikatauludataa ei silloin ollutkaan koneluettavassa muodossa helposti saatavilla. Avaamalla julkiset datavarannot kaikkien käytettäväksi voidaan kuitenkin tukea vastaavanlaista organisaation ulkopuolelta tuleva ideointia ja ennen kaikkea mahdollistaa, että alun perin yhteen tarkoitukseen kerättyä tietoa yhdistellään luovasti ja yllätyksellisesti muihin tietolähteisiin.

Karkeasti jaoteltuna hallinnon datavarantojen jakamisen hyödyt tulevat kolmelta alueelta:

  • Läpinäkyvyys ja demokratia
  • Innovaatiot ja liiketoiminta
  • Hallinnon sisäinen tehokkuus

Onkin nurinkurista, että edelleen pitää perustella, miksi julkista dataa jaettaisiin avoimesti, asianhan pitäisi olla niin, että erityisperusteluita tarvittaisiin jakamatta jättämiseen.

Haasteena datavarantojen avaamisessa on kenties se, että data itsessään ei ole erityisen kiehtovaa, vaan teema marginalisoituu tekniseksi näpertelyksi. Vasta dataa hyödyntävät sovellukset saavat ansaitsemaansa huomiota. Ilman dataa on kuitenkin vaikea tehdä näyttäviä sovelluksia, jotka osoittaisivat datan hyödyllisyyden. Tämän haasteen kiertämiseksi aloitin tämän artikkelinkin käyttämällä Reittiopasta esimerkkinä datasta riippuvasta palvelusta, joka alun perin syntyi dataa tuottavan organisaation ulkopuolella.

Tietovarantojen maksuttomasta jakamisesta ja laajamittaisesta hyödyntämisestä on puhuttu pitkään, mutta nyt teema on lyömässä läpi. Näkyvien kansainvälisten avauksien myötä, kuten Iso-Britannian yli 3000 julkista koneluettavaa datalähdettä listaavan data.gov.uk -sivuston julkaisun myötä keskustelu julkishallinnon tietovarannoista on saanut lisää painoarvoa myös Suomessa.

Minulla on ollut ilo seurata läheltä Suomessa käytävää keskustelua ja todellista toimintaa julkisten tietovarantojen avaamiseksi. Vuonna 2009 olin järjestämässä julkisen datan hyödyntämiseen tähtäävää Apps for Democracy Finland -kilpailua (vuoden 2010 kilpailu käynnistyi tietoyhteiskuntapäivänä 14.4. nimellä Apps for Finland) ja sen jälkeen kirjoittajana yhdessä Kari A. Hintikan ja Petri Kolan kanssa Liikenne- ja viestintäministeriö tilaamassa oppaassa: Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen.

Diplomi-insinööri Antti Poikola on avoimia vuorovaikutusformaatteja (www.fillarikanava.fi) tuottavan HILA Open Oy:n toimitusjohtaja. Aiemmin Poikola oli tutkijana Teknillisssä Korkeakoulussa aiheenaan muun muassa sosiaalisen median hyödyntäminen julkishallinnon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa (SOMUS tutkimushanke).

Creative Commons License

Lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi lisenssillä. Kirjoitus on tehty julkaistavaksi Sitran Puheenvuorot -sivulla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s