Yhteiskuntaoppia – virkamiesvalta yrittää vesittää avointa dataa

Edit 11.12 klo 19:20 Tähän mennessä kirjoitus on kerännyt 5500 kävijää ja asia on nostettu esille mm. Tietoviikossa ja Helsingin Sanomissa. Korjasin vääriin paikkoihin osoittaneita linkkejä ja lisäsin linkin MML:n lausuntokierrokselle lähteneeseen ehdotukseen (11.11) .

Edit 8.12 klo 13:52 Lisäsin linkit MML:n muistioluonnokseen (31.10 lähes sama, kuin lausuntokierrokselle lähtenyt ehdotus), MML:n toiseen tiedotteeseen ja LVM:n lausuntoon asiasta ja VM:n budjettiosaston lausuntoon (kiitos taas linkistä Paikkatieto.com). Korostan, että kielteinen kanta on puhtaasti budejttiosaston, VMn muut osastot ja erityisesti Julk ICT  -yksikkö puoltavat datan avaamista.

Tällä hetkellä Suomessa on meneillään virkamiesvallan voimannäyttö, joka voi pahimmillaan tyrehdyttää tai ainakin merkittävästi viivästyttää julkisen sektorin tietovarantojen avautumista.

Kuva: Maanmittauslaitos haluaisi avata muun muassa maastotietokannan ja siitä tuotetut rasterikartat, sekä digitaaliset ilmakuvat avoimesti ja maksutta kaikkien käyttöön, mutta Valtiovarainministeriön budjettiosasto vastustaa. Osa avattavaksi ehdotetuista aineistoista oli maksutta koekäytössä Apps4Finland -kilpailussa. (ks. Posikin blogikirjoitus aiheesta)

Suomessa on tunnetusti virkamiehillä paljon valtaa. On varmasti hyväkin, että asiantunteva virkamieskunta tuo puolueista riippumatonta ja yli vaalikausien ulottavaa jatkuvuutta järjestelmään mutta…

Ongelmaksi asia muodostuu silloin, kun virkamiesvalta on ainoa valta ja luottamushenkilöt muuttuvat kumileimasimiksi. Riski tällaiseen kehitykseen on suurin sellaisilla yhteiskunnan alueilla, joihin poliittisilla toimijoilla ei ole kiinnostusta tai omaa asiantuntemusta. Valitettavasti tietoyhteiskunta-asiat ja tietopolitiikka tuntuu olevan sellaisia asioita, jotka tosiasiallisesti hetkauttavat vain harvoja nykypoliitikoita.

Lyhyesti: Maanmittauslaitos (MML) on selvittänyt rasterikartta-aineistojen avaamista maksuttomaan ja vapaaseen käyttöön (tiedote 15.6.2011) ja tullut siihen tulokseen, että avaaminen kannattaa (tiedote 3.11.2011). Maksuista luopuminen edellyttää laissa olevan maksuasetuksen muuttamista, joten MML teki asiasta ehdotuksen Maa- ja metsätalousministeriölle.

MML:n 11.11. päivätyn lausuntopyynnön * perusteella MML saa nykyisin rahaa kaikkien aineistojen myynnistä n. 5M€ vuodessa ja tulojen oletetaan laskevan ehdotuksen myötä niin, että ensivuonna tulisi vain 3,8M€. Käytännössä tulojen menetyksen ohella MML:n kulutkin laskisivat merkittävästi, mutta olennaista on avoimen datan kokonaistaloudelliset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset, kun maastokartta-aineistojen käyttö lisääntyisi merkittävästi.

MML:n 11.11.2011 lausuntopyyntökierrokselle lähettämä ehdotus.

Ehdotukseen pyydettiin lausuntoja muilta ministeriöiltä ja palaute oli positiivista ( ks. esim LVM:n lausunto ), onhan julkisen sektorin tietovarantojen avaamisesta tehty hallituksen periaatepäätös ja asia on nostettu Kataisen hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassakin kärkihankkeiden joukkoon (ks. [1][2][3] artikkelin lopusta). Kantona kaskessa on kuitenkin yhden ministeriön yksi osasto (tai sen osaston muutama virkamiesvallan käyttäjä). Valtiovarainministeriö budjettiosasto nimittäin antoi asiasta kielteisen lausunnon.

“Maastotietokantojen avaaminen laajemmin kansalaisten ja yritysten käyttöön on kannatettavaa, mutta se ei tarkoita, että maastotietojen käyttöoikeus olisi jatkossa maksuton tai alle kustannusvastaavuuden. Valtiovarainministeriö ei puolla tällaista muutosta …”

Valtion budjettitalouteen tämä tietojen avaus ei vaikuttaisi ainakaan negatiivisesti, sillä MML ei edes pyydä mitään valtion budjetista, vaan kuittaisi tulojen menetykset omasta toiminnastaan muilla keinoin. Valitettavasti muiden ministeriöiden puolustuslauseilla ei ole merkitystä (hyvisvirkamiehet on pelattu pois pelistä) ja budjettiosaston sana on painavin, ellei joku poliitikko ymmärrä asettua puolustamaan tietoyhteiskuntaa.

Virallisesti asiasta (maksuasetuksen muuttamisesta) pitäisi päättää hallituksen rahavaliokunnassa. Yleensä rahavaliokuntaan ei viedä sellaisia ehdotuksia, joita VM:n budjettiosasto on vastustanut. Tämän takia ehdotus lepää nyt ilmeisesti Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok) pöydällä. Mikäli perinteistä käyttäytymismallia noudatetaan, niin tietoyhteiskuntapoliittisesti kenties vuoden mielenkiintoisin päätös ei koskaan edes päädy poliitikkojen päätettäväksi.

Eläköön virkamiesvalta! – nyt tauolle yhteiskuntaopin tunnilta, palaamme asiaan, kun lopputulos selviää.

Kuva: Erotuksena postauksen alussa oleviin kuviin, niin tämä on tarkkuustaso, joka tällä hetkellä löytyy Google mapsista.


* Edit 11.11. klo 19:20:  aiemmin tässä ollut linkki 30.10 päivättyyn muistioluonnokseen löytyi paikkatieto.com -blogista , korvasin linkin lähes saman sisältöiseen 11.11 . päivättyyn lausuntopyyntökierrokselle lähteneeseen dokumenttiin, joka löytyy paikkatietoikkunasta.

[1] VN 2011 – Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä (3.3.2011)

Periaatepäätöksen linjaukset esittävät tarvittavat toimenpiteet julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuuden ja uudelleenkäytön lisäämiseksi yhteiskunnan kaikilla alueilla

[2] VN 2011 – Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

Viestintä (s.50): ”Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi.”

Hallinnon kehittäminen (s.78): ”Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäväksi.”

[3] VN 2011 Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011)

Strateginen painopistealue III: Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen: “Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille palveluille ja liiketoimintamahdollisuuksille.”

Advertisements

47 responses to “Yhteiskuntaoppia – virkamiesvalta yrittää vesittää avointa dataa

  1. Kyllä tarkat ilmakuvat ja kartat pitäisi saada verkkoon ilmaiseksi Norjan tapaan – tästä olisi monenlaisessa virkistys- ja ammattikäytössä suuret hyödyt suomalaisille. Ja onhan ne tiedot jo meidän rahoilla kerätty.

  2. Onko linkkiä valtiovarainministeriön budjettiosaston kielteiseen lausuntoon?

  3. Tässähän on taustalla EU:n Inspire-direktiivi, jonka mukaan kaikki julkisilla varoilla tuotettu tieto pitäisi asettaa vapaasti saataville. Asia on erittäin tärkeä ja toivon todella, että tätä blogia mahdollisesti lukevat alan asiantuntijat (siis tietoyhteiskunta-asioiden lisäksi ja erityisesti lakiasiantuntijat) tarttuisivat haasteeseen ja ryhtyisivät tarmokkaasti edistämään asian etenemistä!

  4. Mikko Rantalainen

    Ja minä kun pelkäsin, että ongelmaksi muodostuisi se että vain rasterikartta olisi tarjolla vektoriaineiston sijaan… Jospa toivon pukilta edes osaa siitä rasteriaineistosta sellaisella lisenssillä, että kartoilla jotain voisi tehdäkin.

  5. Virkamies Oikealta

    Tässä on nyt törmätty jäävuoreen, josta budjettiosasto on vain se jäävuoren huippu. Ei kannattane käyttää voimia tähän taistoon vaan keskittyä pelaamaan seuraavat pelit loppuun asti koska te ette tiedä, mikä hirviö tämän ylämäen takana odottaa. Nyt kävi näin, tsemppiä seuraavaan kertaan!

  6. Paikkatiedontuottaja

    Mielenkiintoinen päätös, kun kerran MML on tullut jo näin paljon vastaan ja on valmis ottamaan tulonmenetyksetkin “omaan takkiinsa”. Olisi melko mielenkiintoista tietää millä perusteella asia on pyörretty – vai onkohan asiaa oikeastaan edes ymmärretty?

    Maanmittaus ja sitä myöten kartta- ja paikkatiedon tuottaminen on sen verran erityinen, pienen ammattikunnan ala, että usein ei julkisessa keskustelussa edes ymmärretä mistä on kyse ja mitä tuotannon takana on oikeastaan piilee. Yleinen käsitys kadulla lienee, että kartat tippuu taivaasta ja ne on tuotettu napin painalluksella… 😉 Sitten kun päälle lisää vielä avoimen tiedon käsitteen, niin saattaapi päättävä virkamies olla jo niin ulalla, että helpointa on vain kieltää kaikki. Kielteinen vastaus on aina helpompi antaa kuin myönteinen.

  7. Tästä vaan parantamaan ilmaista karttaa, ei siihen MML:ää tarvita:

    http://www.openstreetmap.org/?lat=63.09834&lon=29.81246&zoom=15&layers=M

  8. Pingback: Valtiovarainministeriön lausunto MML:n aineistojen vapauttamisesta « Paikkatieto

  9. Tanu Kaskinen: Varsinaista lausuntoa minulla ei ole. Tietoni perustuu sähköpostikirjeenvaihtoon, jossa lausunnosta oli lainattu tällainen pätkä:

    “Maastotietokantojen avaaminen laajemmin kansalaisten ja yritysten käyttöön on kannatettavaa, mutta se ei tarkoita, että maastotietojen käyttöoikeus olisi jatkossa maksuton tai alle kustannusvastaavuuden. Valtiovarainministeriö ei puolla tällaista muutosta …”

    Lausunnot ovat kyllä julkisia, mutta en ole vain vielä saanut originaalia käsiini. Lisäsin linkkeihin (blogipostin alussa vihreällä) linkin saamaani LVM:n puoltavaan lausuntoon.

  10. Virkamies oikealta:
    mielestäni juuri tähän taistoon kannattaa käyttää voimia, koska pahimmillaan se saattaa olla huono ennakkotapaus, joka jumittaa datan avaamisen pitkäksi aikaa. Jos haluat valottaa jäävuoren pinnanalaisia rakenteita tarkemmin, niin laita meilia antti.poikola [a] gmail.com

    Onion:
    Nuokin OSM-kartat saataisiin populoitua MML:n aineistoilla samaan tarkkuustasoon, kuin blogipostin yläosan kuvissa. Sen jälkeen OSM-yhteisö voisi kehittää niistä vielä parempia.

  11. Tästä voisi kerätä jonkinlaista adressia, johon kerättäisiin nuo argumentit aina tuosta EU-direktiivistä hallitusohjelman kautta muiden ministeriöiden ja osastojen myönteisiin kantoihin. Sitten vain pommittamaan Hannu Mäkistä ja Kirsti Vallinheimoa sekä tarvittaessa ministeri Koskista, jottei yritykseltä loppuisi liike-energia näin helposti.

  12. Voitte kommentoida aihetta myös juuri perustetuilla FB sivuilla: http://www.facebook.com/VapauttakaaMaastotiedot.

    Ensimmäiset tekeleet, joten jos jotain on pielessä, niin ilmoitelkaa.

  13. Onko tietoa siitä, millä tasolla Inspire-direktiivi on implementoitu Suomen lainsäädäntöön? Jos on, eikö VVM:n budjettiosaston lausunto ole silloin lain kanssa ristiriidassa?

    • Inspire direktiivi on otettu huomioon laissa paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009) ja asetuksessa paikkatietoinfrastruktuurista (725/2009).
      Missään em. dokumenteissa ei sitten loppujen lopuksi sanota, että paikkatietoaineistojen pitäisi olla maksuttomia. Kiitos brittien!

  14. Metsähallitus julkaisee ilmaista maastokarttapalvelua osoitteessa http://www.retkikartta.fi. max tarkkuus tosin 1:5000

  15. Maastokartat, ilmakuvat ja paljon muuta on jo näkyvissä mm. paikkatietoikkunassa http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
    Aineistojen vapauttamisessa on kuitenkin kyse hiukan eri asiasta kun weppikartasta

  16. Siten kun minä luin tuon VM:n budjettiosaston lausunnon, niin siinä todetaan että ehdotus ei oikein synkkaa talousarvioesityksen kanssa ja näin ollen sitä ei voi ainakaan suoralta kädeltä hyväksyä. Ja sitten pyydetään lisäselvityksiä.

    Ehkä en osaa lukea tarpeeksi hyvin rivien välistä, mutta ei siinä minusta sanota että “ei käy”, vaan vähän lievemmin että “meitä epäilyttää tämä siirto, voitteko täsmentää mitä tämä tarkoittaisi ja mitkä todelliset taloudelliset vaikutukset olisivat”. Jumitusta tämä siis on, mutta ei minusta vielä vaikuta ylitsepääsemättömältä esteeltä, jos MML nyt vain osaa selittää ja selvittää asian niin että VM:n budjettiosasto on tyytyväinen.

  17. Osma: Kyllä minäkin sen niin luin, mutta uusi maksuasetus pitää saada voimaan ensivuodeksi ja käytännössä on iso riski, että homma lykkääntyisi vuodella.

    HS: “Valtiovarainministeriön budjettiosaston mukaan maksujen poistaminen tulisi ensin käsitellä normaalissa budjettikäsittelyssä. Tällöin kartat tulisivat ilmaiseksi aikaisintaan vuonna 2013.”

    http://www.hs.fi/kotimaa/VMn+budjettiosasto+vastustaa+ilmaisia+karttoja/a1305551049773

  18. Kalle Konttinen

    Kyllä vuosi on liian pitkä aika tätä odottaa. Montako datasta jatkojalostettua tuotetta jää tekemättä, jos nyt odotellaan? Vuosi on Applen ja Nokian aikatauluissa aika pitkä aika..

  19. Surkeinta on, että karttatiedot eivät ole käytettävissä edes julkishallinnon sisällä ilmaiseksi. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit joutuvat ostamaan kartta-aineistonsa rahalla, koska STM ei saa aikaiseksi puitesopimusta aineistojen jakelusta vastaavan Haltikin kanssa. Siinäkin showssa olisi jollekin blogistille jutun juurta.

  20. Maanantaina pitäisi tulla EU -komissiolta merkittävä tiedonanto avoimeen dataan liittyen. Sisältänee mm. asiaa Public Sector Informatioon (PSI) -direktiivin uudistuksista.

    Siihen liittyvää annakkoluettavaa http://ec.europa.eu/information_society/policy/psi/index_en.htm

    “According to a survey on existing findings on the economic impact of public sector information conducted by the European Commission in 2011 (Vickery study) the overall direct and indirect economic gains are estimated at €140bn throughout the EU. Increase in the re-use of PSI generates new businesses and jobs and provides consumers with more choice and more value for money.”

  21. Osma ja Antti: mäkin tavasin tuota pitkään. Hankalaa kun budjettiosaston dokkarissa ei aina tiedä mitä asioita kommentoidaan. Maanmittauslaitoksella on myös kiinteistöihin ja tontteihin liittyviä maksullisia palveluita, joita esityksessä käsitellään (en tiedä tarkkaan). Pyydetyt tarkennukset ilmeisesti koskevat niitä ja avaaminen torpataan kategorisesti lauseella: “valtiovarainministeriö ei puolla tällaista muutosta eli siirtymistä budjettirahoitukseen eikä näin ollen ehdotettua….”.

  22. Aika jännä tuo VM:n lausunnon: “Jatkossa tulee selvittää, voidaanko lähteä siitä, että kaikki aineiston hankinnasta aiheutuvat kustannukset otettaisiin huomioon maksua määrättäessä.” Tarkoittanee käytännössä maksujen moninkertaistamista..

    • Budjettiosastolla ei varmaan vaan olla ajan tasalla siitä, että noin 85% maastotietojen tuotannosta rahoitetaan budjetilla. Siellä vaan haaveillaan kaikkien kustannusten maksattamisesta markkinoilla. Suomi on suuri maa.

  23. EU:lta tullut tiedote liittyen laadittuun avoimen datan strategiaan:
    http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/1524&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

    Ehkäpä tuo hiukan lisää painetta

  24. Pingback: Avoimen datan EU -strategia julki tänään! | apoikola

  25. Onko asiassa keskeistä päätösvaltaa omaavilta tahoilta (esim. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ym) jo saatu kommentteja aiheeseen liittyen? Julkisia kannanottoja ei ole toistaiseksi juuri näkynyt.

  26. Paikkatieto.com kaivoi esille muidenkin tahojen antamat lausunnot http://paikkatieto.com/2011/12/13/lausunnot-mmln-maksuasetuksesta/

  27. Minä näen tässä tietojen vapaudessa myös toisen puolen. Puhutaan, että julkisella rahoituksella aikaansaatu tieto pitäisi olla julkista. Tämä on hyvä.

    Mutta, milloin tieto on saatu aikaan julkisella rahoituksella? Suuri osa hallinnossa olevasta tiedosta on sellaista, jonka joku muu on tehnyt ja valtio on sitten “pakkolunastanut” sen.

    Kartta-aineisto on ehkä pääasiassa kerätty julkisella työllä. Entä, kun puhutaan rakennusten tiedoista? Piirustukset pitää luovuttaa kunnalle, että saa rakennusluvan, mutta muuttako se piirustukset yht’äkkiä julkisella rahoituksella aikaansaaduksi materiaaliksi. Verottaja vaatii tietoja, mutta ei se niitä synnytä. Väitän, että suurin osa julkisen hallinnon materiaalista on jonkun muun tekemää ja hallinto on vain (pakolla) kerännyt sen.

    • Tämä on hyvä pointti ja on tullut esille myös siinä mielessä, että kuntia kuritetaan sellaisilla paikkatiedon keruuvelvoitteilla, jotka eivät suoraan hyödytä heitä itseään ja sen takia erityisesti kunnat ovat olleet halukkaita myymään aineistoja kattaakseen kulujaan.

      Kokonaisetu on kuitenkin mielestäni tässäkin tapauksessa avaamisen puolella vaikka yksittäinen toimija mielellään myös myisi sitä, mitä on pakotettu keräämää.

      Mitä tulee noihin rakennuspiirrustuksiin, niin niihin saattaa hyvinkin sisältyä tekijänoikeuksia, jonka takia ne eivät olisi julkisia, eikä siten myöskään mahdollisia maksutta avattaviksi. En tunne kyseistä aluetta lainkaan, joten tämä ihan vain heitto päähineestä.

      Kuitenkaan mikään, mikä ei ole julkista ei voi olla myöskään avointa ja julkisin varoin kerätään myös aljon ei-julkista tietoa, kuten ihmisten henkilötietoja ja näitä ei toki kukaan ole avaamassa.

  28. Pitää ottaa huomioon myös maanpuolustuksellinen näkökulma.

    Tarkan karttatiedon vapauttaminen voi olla ongelmallista Suomen Puolustusvoimien kannalta. Tästä näkökulmasta pitäisi ainakin käydä kunnollinen julkinen keskustelu.

    Ongelman voi esittää näin: Jos Venäjällä on käytössä ilmaiset ja julkiset hyvin tarkat kartat Suomesta ja vieläpä suomalaisten itsensä toimittamina, mutta Suomella ei ole kuin epätarkat kartat Venäjästä, olemme jo lähtötilanteessa aika pahasti alakynnessä jo pelkästään karttojen ja maaston tuntemuksen suhteen.

    En väitä, että Suomi lähtisi valloittamaan Venäjää, mutta tällä on puolustuksen kannaltakin merkitystä.

    Esim. vastahyökkäys voidaan ulottaa Venäjän puolelle jopa 100 kilometriä, ja sitten varaudutaan takaisinpäin vetäytymiseen. Aluetta ei edes aiota pitää, vaan kyseessä on puhtaasti puolustuksellinen toimenpide. Tällainen myös auttaa rauhanneuvotteluissa, koska Venäjä ei voisi väittää edenneensä Suomen puolelle yhtään, eikä voisi sellaisella perusteella esittää aluevaatimuksia, vaan tilanne näyttäisi Suomen kannalta edulliselta, koska voisimme antaa takaisin valtaamamme puskurivyöhykkeen ja voisimme sanoa, että se riittäköön rauhan ehdoksi, ja saisimme tälle varmasti kansainvälistä tukea. Tällaisen taktiikan toteuttaminen olisi selvästi vaikeampaa Suomelle verrattuna Venäjään pelkästään sen takia, jos meillä olisi karttatiedoissa kyseinen merkittävä epäsuhta olemassa.

    On myös selvää, että mitä helpommaksi tarkkojen karttatietojen ja kuvamateriaalin saanti tehdään vastustajalle, sen helpommin ja nopeammin he etenevät maahamme niin halutessaan. Kyllä tällä on puolustusta selvästi vaikeuttava vaikutus.

    Tuleekin tässä mieleen, että todellinen vastustaja tietojen julkaisemiselle voikin olla Suomen Puolustusvoimat.

  29. Jatkan tuota sen verran, että kuinka paljon maamme puolustusta voisi hyödyttää tarkemman karttatiedon jakaminen ilmaiseksi julkisesti?

    Varmaan jotakin hyötyä voisi sitä kautta saada, ainakin sillä oletuksella, että kansalaiset aktivoituisivat opiskelemaan karttatietoja itse jo ennen kuin mitään sotaa olisi edes näköpiirissä. Tätä kautta saavutettava hyöty on kyllä minun mielestäni hyvin kyseenalainen verrattuna siihen, että antaisimme vapaasti vastustajallemme tarkat kartat omasta maastostamme. Hyökkäystä salassa valmisteleva taho kyllä tutkii kartat hyvin tarkkaan, mutta sodanuhkaa ymmärtämätön kansa sen sijaan ei.

  30. Tuossa sattui pieni looginen kömmähdys kielen kanssa. En tietenkään tarkoita sitä, että me saisimme hyötyä tarkkojen karttatietojen antamisesta vihollisellemme.

  31. Nykyisten kaukokartoitusinstrumenttien aikakaudella laadukkaankaan kartta-aineiston keräys ei tuottane ongelmia Venäjän, tai oikeastaan minkään muun sotaan haluavan maan viranomaisille.

    Lisäksi esimerkiksi Venäjän 42 miljardin USD:n puolustusbudjetista todennäköisesti lohkeaa tarvittaessa ne muutamat kymmenet tuhannet eurot mitä esimerkiksi maastotietokannan hankkiminen maksaa MML:ltä laillisesti tällä hetkellä.

    Mitä naapurimaiden karttoihin tulee, niin jos tarpeeksi hyvää virallista aineistoa ei ole saatavilla, niin tuskin esimerkiksi Yhdysvaltalainen National Reconnaissance Office (http://en.wikipedia.org/wiki/National_Reconnaissance_Office) järjestelee arviolta 15 miljardin USD:n budjetillaan aivan sivustakatsojaksi jää

  32. Asian parissa on tullut toimittua sen verran pitkään, että on pakko koittaa lisätä näkökulmaa tähän mainioon kannanottoon. Ensinnäkin on helppo yhtyä otsikon sanomaan, jättäähän se myös aika paljon tulkinnan varaa.

    Kun sitten katsellaan asiasta käytävää keskustelua ja etenkin valtamedioiden viimeaikaista tiedotusta, on pakko todeta että perusajatus tuntuu hukkuvan. Välillä puhutaan tiedosta ja välillä taas erilaista tiedosta jalostetuista tuotteista, kuten kartoista. Toisaalta on selvää, että suuri yleisö näkee paikkatiedot suunnasta, joka poikkeaa monesta ammattikäytön tilanteesta. Kun paikkatietoa on todettu olevan n. 80% kaikesta tiedosta, on tilanteitakin monenlaisia.

    Perusajatushan on että julkisin varoin kerätty tieto tulisi saattaa koko yhteiskunnan käyttöön. Pääsääntöisesti julkiset toimijat keräävät tietoa jotain viranomaistarkoitusta varten, eikä suinkaan myytäväksi. Tai näin ainakin luulisi asioiden olevan. Myös paikkatietojen osalta ja ihan EU:n tasolla tämä asia on tunnistettu ja saatu aikaan direktiivi, joka kulkee nimellä Inspire. Direktiivissä on selkeästi luetteloitu ne tiedot, jotka tulisi avata ja myös missä järjestyksessä ja aikataulussa. Tietojen avaamisessa suurin este kotimaassamme on luovutuksen periaatteiden epäselvyys tai suorastaan puute. Jotenkin tuntuu siltä, että tämän epäselvyyden tilan jatkuminen on jollekin osapuolille tavoitetila.

    Mielestäni Maanmittauslaitoksen tuottamat kartat ovat ko. tiedosta tuotettuja tuotteita, joiden tuottaminen maksaa. Ainakin Hesarin uutisoinnista jäi sellainen kuva, että MML on esittänyt karttojen jakamista ilmaiseksi kaikille. Eihän tuossa ole mitään tolkkua. Jos tästä sitten seuraa, että MML esittää VM:lle 1.5M€ ”varmaa” budjettirahoitusta ”menetettyjen” myyntitulojen tilalle, olen VM:n budjettiosaston kanssa harvinaisen samaa mieltä. Mutta toivottavasti olen käsittänyt asian tässä väärin.

    Jos valtion on kannattavaa ylläpitää karttoja markkinoille tuottavaa organisaatiota, on toiminnan mielekkyyden mittarina raha yksi parhaista välineistä. Avaamalla yhteiskunnan varoin kerätyt tiedot, kuten maastotietokanta, kiintopisteverkon tiedot, ilmakuvat ja nykyään yleistyvät laserkeilausaineistot kaikkien toimijoiden käyttöön saadaan aikaan aito kilpailutilanne, jossa kaikki voivat kehittää ja innovoida uusia tuotteita ja käyttötapoja näillekin tiedoille. Jos taas tiedoilla ei ole markkinoita, on niiden keräämisen oltava riittävät perustelut itse viranomaistehtävän puolelta.

    Eli siis kyllä, avataan julkisin varoin kerätyt tiedot koko yhteiskunnan käyttöön. Tästä seuraa varmasti merkittävää hyötyä meille kaikille. Siitä seuraa myös se että julkisten organisaatioidenkin tulee mukauttaa toimintansa uusiin mahdollisuuksiin. Tämä koskee niin MML:ää kuin muitakin hallinnonaloja ja kuntia. Kysymys on halusta käyttää tämän päivän teknologian mahdollisuudet tuottavuuden tehostamiseen. Vai onko virkamiesvallalle edullisempaa säilyttää nykytila ja vesittää koko kysymys. Tieto on kuitenkin myös valtaa.

  33. Pingback: The National Land Survey -case in Finland | apoikola

  34. Linkkikokoelma, taustatiedot ja mediaseuranta MML #avoindata -tapauksesta http://t.co/1ZuRLnhv SAA TÄYDENTÄÄ!

  35. Pingback: Pitkä taival avoimeen tietoon | Kulttuuri- ja ict-poimintoja

  36. Pingback: Seuraava ehdokas avattavaksi dataksi Suomessa: Tilastokeskuksen ruututietokanta | Datalysaattori.fi

  37. Pingback: Merkittäviä avoimen datan linjauksia EU komissiolta - Open Knowledge Finland

  38. Pingback: Avoin data Suomessa 10 vuotta: arkea ja juhlaa – Avoimen datan palvelu

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s